Olen huomannut, että meillä eväät ovat enemmän viihdyke tai rauhoituskeino kuin varsinainen nälän tyydyttäjä.
Meillä molemmat lapset syövät edelleen maissinaksuja. Niillä saa huutavan hiljaiseksi alta aikayksikön. Lisäksi tilanteesta riippuen mukana on rusinoita, keksejä yms. Pitemmillä matkoilla ja kesällä tietenkin myös juotavaa.
Vaikka omat jalat jo muuten kantaisivatkin, pienistä koivista loppuu usein veto. Siksi on tärkeää (oman mukavuuden takiakin) miettiä, millä pelillä lapset kulkevat reissussa. Erityisen totta tämä on Pariisin Disneylandin kaltaisissa valtavissa paikoissa.
"Eihän meidän pikku Petteri enää vaunuissa istu" - niinhän sitä voisi luulla. Vaikka kotosalla vaunukyyti ei kelpaa, voi tilanne olla kolmantena puistopäivänä (lue ensimmäisenä päivänä klo 14:05) toinen.
"Eihän meidän pikku Petteri enää vaunuissa istu" - niinhän sitä voisi luulla. Vaikka kotosalla vaunukyyti ei kelpaa, voi tilanne olla kolmantena puistopäivänä (lue ensimmäisenä päivänä klo 14:05) toinen.
Melko usein netissä törmää mielipiteisiin, että lasten kanssa ei kannattaisi matkailla. Usein tätä perustellaan, että lapset häiritsevät muita ihmisiä tai lapset eivät kuitenkaan muista matkasta mitään.
No, jos haluaisin olla ilkeä voisin sanoa, että häiritsevätkö humalaiset maailmanmatkaajat muita ihmisiä tai muistavatko he mitään matkastaan. En ole ilkeä, joten en sano. ;-)