Mikko Hiiren maailma

Aikaisen aamiaisen jälkeen olimme ajoissa myös Disneyland-puistossa. Muutamaa minuuttia ennen kahdeksaa olimme jonossa kolmantena tapaamaan Mikkiä ja Minniä.


Nimikirjoitusten jälkeen oli aika yhteispotretille.



Lyhyen jonottamisen jälkeen kohtasimme myös Pluton. Se nappasi heti Roosa-serkun uuden hienon lippiksen päähänsä.


Taitaa Plutoa vaivata likinäköisyys, kun kirjoittaa nimmarit vähän oudosti.


Yhteiskuvassa Pluton kanssa saimme Main Streetin hienosti taustalle.



 Kuulosuojaimet päähän ja pikavauhtia jälleen Buzz Lightyearin joukkoihin taistelemaan Keisari Zurgia vastaan.





Autopia kutsui Tulevaisuuden teille...


Joillain kuskeilla oli hiukan vaikeuksia nähdä kojelaudan yli.



Niko taisi laskeskella mielessään, että vieressä istuva hurjastelija saa kortin jo seitsemän vuoden päästä.


Matka jatkui Fantasylandin perukoille. Puisto oli juuri auennut kaikille, mutta pääsimme Casey JR - sirkusjunan kyytiin hyvin pienellä jonottamisella.


Lasten ajeluksi aika vauhdikas juna kiersi Satumaan miniatyyrimaisemissa.


Ajatus oli mennä tutkimaan Satumaata hiukan toisesta perspektiivistä heti perään. Mutta päästyämme juuri jonoon, Satulaiva-ajelu suljettiin teknisen vian takia.

Kaukaa ei tarvinnut seuraavaa kohdetta etsiä, sillä painelimme suoraa päätä Liisan Labyrinttiin.


Opasteita labyrintissä kyllä oli, mutta niiden selkeys jätti hiukan toivomisen varaa.



Vaaroja ja eksymistä uhmaten pääsimme kuitenkin Herttakuninkaan linnaan.

Ylemmistä kerroksista aukeaa hienot näkymät labyrinttiin ja koko muuhun Fantasylandiin.


Linnasta näimme myös, että Satulaivat ottivat taas matkustajia, joten sen kyytiin RIPS RAPS.


Eihän sitä tankkaamatta pitkään jaksa. Lounaspaikkana meillä oli Bella Notte -ravintola.


Bella Notte on saanut nimensä ja joitain viitteitä sisustukseensa Kaunotar ja Kulkuri -elokuvasta. Bella Nottehan on laulu, joka  soi kuuluisassa ensimmäinen suudelma kohtauksessa.

Kuten kuvasta näkyy saman ravintolan väki toimii "kantavina" voimina myös tässä ruokalassa.



Ruokana oli tietysti pizzaa ja pastaa. Lastenpitsa oli tutun hiiren mallinen. Pizzat olivat hyviä ja maistuivat, mutta....


ottivat eräistä voiton ihan loppusuoralla.


Maarut piripinnassa lähdimme Fantasylandin läpi kohti Adventurelandia. Matkalla törmäsimme Tittelitomiin ja Tittelityyhyn. He olivat matkalla hahmotapaamispisteelle Liisan Labyrintin tuntumaan.


Aivan viidakon perukoilla saavuimme Tohtori Jonesin leiriin.


Sen vieressä kohosi muinaisen temppelin rauniot. Temppelin portaikkoa vartioivat ilkeän näköiset käärmeet.


Rappujen yläpäässä vaunut suhauttivat ohitsemme tehden 180 asteen silmukan. Tämä Indiana Jones -vuoristorata oli muuten ensimmäinen Disney-ajelu, jossa vieraat pistettiin pää alaspäin.


Robinssonin perheen puutalo on niitä hiljaisia kohteita, jotka ansaitsisivat enemmän huomiota vierailta.

Kohde perustuu vuonna 1960 julkaistuun Disney-elokuvaan Swiss Family Robinson. Elokuvassa perhe haaksirikkoutuu Etelämeren saarella. He rakentavat isoon puuhun uuden kotinsa laivastaan pelastetuista osasista.



Perheen neuvokkaat keksinnöt näkyvät myös kiipeillessä valtavan Disney-puun oksilla.






Pienimmät menivät purkamaan hiukan energiaansa Merirosvo-leikkipaikalle.


Elias oppi kiipeämään kuvan köysiseinää pitkin ylös ja siellä meinasi ottaa kunnolla matsia etuilevan espanjalaispojan kanssa.


Kovaäänisesti ja runsassanaisesti pojan äiti kumminkin ojensi poikaansa ja Elias tuli liukumalla alas.


Seikkailusaarella on paljon enemmän nähtävää ja tutkittavaa kuin ensisilmäyksellä huomaakaan.

Kannattaa kiertää kaikki luolat ja onkalot, niin törmää lukuisiin yllätyksiin. Kannattaa kumminkin luikkia äkkiä karkuun, jos kuulee Kapteeni Hiirulaisen pelottavan naurun... Vai mitä Roosa? ;-)






Oli iltapäivätauon aika. Muut palailivat nopeammin hotellille, mutta minä ja Roosa-serkku lampsimme hitaammin perästä.

Disney Villagen lavalla merkillinen kokki teki jättisaippuakuplia. Hänellä oli kummassakin kädessään keppi, joiden toisen pään väleihin oli kiinnitetty jonkilainen löysä nauha. Sitä muljuttelemalla hän sai aikaan komeita kuplia.

Aika ajoin taustanauhan kiehumis- yms. ruuanlaittoäänien päälle kuului, kuinka tarjoilijat huutelivat tilauksia eri kielillä. Varsin pysäyttävää oli kuulla ihan suomeksi: "Hei kokki! Makaronilaatikko pöytään seitsemän!"

Niin, sille meidän hitaammalle lompsimiselle oli taka-ajatuksena seisahdus Ben&Jerry's -kioskilla ja jäätelöiden ostaminen.


Pientä välipalan mussuttamista Golden Forest Loungessa ja takaisin matkaan


Suuntasimme Walt Disney Studios -puistoon. Rock'n'Roller Coaster oli kohteenamme.

Ai että teki hyvää vetäistä 0-100km/h kiihdytys alle 3s heti kakkukahvien päälle.





Cars Race Rallye laittoi päät sitten lopullisesti sekaisin.




Puisto oli jo sulkeutumassa, kun Roosa päätti, että vielä kerran on päästävä Rock'n'Roller Coasteriin. Juoksujalkaa puiston poikki ja hyvin ehdimme.


Studioiden sulkeuduttua tiemme kävi Disneyland-puistoon. Aivan koko porukka lähti seilaamaan Karibialle Merirosvoseikkailuun.


Siihen sopien istuimme nauttimaan päivällistä Blue Lagoon -ravintolaan, jonka läpi ajelun veneetkin lipuvat.


Tarjoilija kantoi pöytään monenlaista herkkua niin isoille kuin pienemmillekin.




Kaikki olisi mennyt hyvin, jos Saara-täti ei olisi sytyttänyt jälkkäriään tuleen.


Rouva Hiiri lähti kahden nuorimmaisemme kanssa kohti hotellia. Me muut jäimme hiukan vielä shoppailemaan. Minttu-serkku hankki vähän merirosvotamineita.


Aino oli ylpeä, kun isona tyttönä sai jäädä myöhempään puistoon. Kaikkea mahdollista piti tietysti tutkia ja kokeilla.


Elias sen sijaan nautti hotellilla vaahtokylvystä.

Ennen pitkään muukin retkue saapui huoneeseen ja oli aika lentää unten maille.