Nyt on se aika vuodesta, kun jouluvalojen pitää löytää tiensä pihalle. Aika monessa paikassa niitä on jo ollut havaittavissa muutamia kuukausia, mutta meillä ne ripustettiin paikoilleen viime viikolla.
Useampana viime talvena olen kärsimättömänä odottanut, että pääsen rakentamaan lumilyhtyjä. Sopivan kelin tultua ei muuta kuin lapaset lumeen ja palloja kasalle. Suurella ylpeydellä kynttilänpätkä sisään ja palamaan.
Yleensä viimeistään seuraavana päivänä keli on mennyt plussalle ja lyhty nurin. Tänä vuonna päätin, että niin ei käy.
Yleensä viimeistään seuraavana päivänä keli on mennyt plussalle ja lyhty nurin. Tänä vuonna päätin, että niin ei käy.
Kuten viime aikojen jutuista on voinut päätellä meillä vietetään joulua tänä vuonna hiukan Frozen-teemalla.
Kaikkeen sitä puolisot tottuvat. Vaimo ei ollut enää moksiskaan, kun viime viikonloppuna totesin:"Tehtäiskö viisimetrinen lohikäärme pihaan Halloweeniksi?"
No, ihan viisimetriseen ei ollut aikaa, mutta "tulta" syöksevä lohikäärmeen pää kumminkin syntyi.
Mallina oli tiestysti Maleficent Prinsessa Ruususesta. Muutaman luonnoskuvan jälkeen alkoi saha laulaa.
No, ihan viisimetriseen ei ollut aikaa, mutta "tulta" syöksevä lohikäärmeen pää kumminkin syntyi.
Mallina oli tiestysti Maleficent Prinsessa Ruususesta. Muutaman luonnoskuvan jälkeen alkoi saha laulaa.
Viime vuonna Ainon kolmevuotissynttärilahjaksi meidän takapihalle nousi pieni leikkipaikka.
Teema otettiin mistäpäs muualta kuin Pariisin Disneylandista - tarkemmin sanoen Frontierlandista.
Tällä viikolla en ole juuri ehtinyt tähän blogiin kirjoitella. Aika on mennyt tehdessä lisää Mikkejä tähän talouteen - ei,ei ei siis lasta numero kolme, vaan ihan tavallisia piilomikkejä.