Melko usein netissä törmää mielipiteisiin, että lasten kanssa ei kannattaisi matkailla. Usein tätä perustellaan, että lapset häiritsevät muita ihmisiä tai lapset eivät kuitenkaan muista matkasta mitään.
Me olemme reissanneet lasten kanssa jo melko pienestä ja reissumme ovat onnistuneet hyvin. Sekä Aino että Elias olivat noin kahdeksan kuukauden ikäisiä ensimmäisillä lentoreissuillaan.
Meidän lapsemme eivät ole mitenkään erikoisia - varmaan kulmakunnan pahimmat kakarat. Huusivatko he matkalla? Kyllä, mutta eivät läheskään koko aikaa. Muistavatko he jotain noista matkoista? Eivät ehkä suoranaisesti, mutta valokuvien ja videoiden kautta kyllä.
Nauttivatko he? Ehdottomasti.
No, jos haluaisin olla ilkeä voisin sanoa, että häiritsevätkö humalaiset maailmanmatkaajat muita ihmisiä tai muistavatko he mitään matkastaan. En ole ilkeä, joten en sano. ;-)
Me olemme reissanneet lasten kanssa jo melko pienestä ja reissumme ovat onnistuneet hyvin. Sekä Aino että Elias olivat noin kahdeksan kuukauden ikäisiä ensimmäisillä lentoreissuillaan.
Meidän lapsemme eivät ole mitenkään erikoisia - varmaan kulmakunnan pahimmat kakarat. Huusivatko he matkalla? Kyllä, mutta eivät läheskään koko aikaa. Muistavatko he jotain noista matkoista? Eivät ehkä suoranaisesti, mutta valokuvien ja videoiden kautta kyllä.
Nauttivatko he? Ehdottomasti.
Meillä aika iso osa matkakokemusta on ennakkosuunnittelu. Tiedän, että monille lepääminen on matkan tavoite ja silloin suunnittelu ei sovi siihen ajatusmaailmaan. Toki tähän vaikuttaa matkakohdekin. Jos ajatus on vain olla rannalla, ei siihen aikatauluja tarvitse tehdä.
Jos kohde on joku Disneyn teemapuistoista ja erityisesti jos mukana on lapsia, ennakkosuunnittelulla on valtava merkitys. Jotta kukaan ei saisi väärää käsitystä, en tarkoita minuuttiaikataulua ja joustamatonta armeijamarssia. Suunnittelulla pyrin sovittamaan yhteen normaalirutiinit (ruoka-ajat, päiväunet jne.) sekä kaiken sen tarjonnan, mitä Disney tarjoaa.
Oli ihminen iältänsä nuori tai vähän vanhempikin, nälkä, väsymys tai aistien yliärsyttäminen (sensory overload) iskee jossain kohtaa. Usein se on ketjureaktio, joka lähtee liikkeelle lapsesta.
Viimeinen pisara on se, kun nälkäinen ja yliväsynyt lapsi ei saa mitään niistä ihanista leluista, mitä Disney-kaupat pursuavat. Silloinhan pikku-Saaran pitää heittäytyä selälleen kaupan lattialle ja huutaa kuin palosireeni. Samalla isoveli Olli katoaa ihmisten ja hyllyjen väliin. Äiti alkaa hermot riekaleina ja edellisenä yönä tuskin nukkuneena hyssyttelemään Saaraa, mutta mikään ei auta.
Isä katselee häpeillen ympärilleen ja mielessään laskee kuinka monta euroa nyt menee hukkaan, kun sikakalliit puistoliput ostettuaan perhe ei ehdi näkemään kaikkea. Sitten hän lähtee jahtaamaan Olli-poikaa kaupan perältä. Tämän viimein tavoittetuaan antaa tulla täyslaidallisen, kuinka tämä on pilannut koko perheen loman karkailemalla ja tuhansia euroja on pistetty turhaan menemään ja enää ikinä ei lähdetä mihinkään lomalle.
Kun isä palaa takaisin äiti ja Saara ovat lähteneet etsimään vessaan, mutta isähän ei tätä tiedä. Raivon vallassa hän ryntää Main Streetille retuuttaen Ollia korvasta ja huutaen äitiä nimeltä. Ihmiset kääntyvät katsomaan ja supattelevat keskenään, mistähän elokuvasta tuo punanaamainen sauhuava hahmo on.
Ikuisuudelta tuntuvan vartin kuluttua perhe löytää yhteen. Sitten vain puhistaan ja puhistaan - loma on pilalla ja se on kaikkien muiden syytä ja erityisesti Disneyn, koska kaikki on niin kallista.
Tämä saattoi kuulostaa omakohtaiselta, mutta rehellisesti sanoen ihan näin pahasti ei ole itsellä kilahtanut. Vuonna 2003 Walt Disney Worldin reissulla Tomorrowlandissa seurasin vierestä vastaavan tapauksen. Yleensä on reissuilla kiva kuulla suomenkieltä, mutta tällä kertaa melkein hävetti olla suomalainen. Hipsimme hiljaa ulos kaupasta, jottei heillä häpeän määrä kasvaisi entisestään, kun tajuaisivat, että joku oli ymmärtänyt mitä olivat sanoneet ( ###$%##£¥'y## jne.)
Onnistuneeseen matkaan lasten kanssa suosittelisin miettimään ainakin seuraavat asiat:
1. Mikä on lasten normaali päivärytmi
- Säilyttämällä lasten ruokailu- ja uniajat mahdollisimman samoina säästetään hermoja ja säilytetään turvallisuuden tunne.
- Muista miettiä myös aikaeron vaikutus sekä lentojen aikataulut.
2. Mieti budjetti etukäteen
- Yleisesti ottaen rahan meno on stressin lähde. Jos tätä ei mieti etukäteen, asiaa murehtii lomalla.
- Rahaa kuluu aika paljon muuhunkin kuin lentoihin ja hotelliin (lentokenttäkyydit, pääsyliput, tuliaiset jne.)
- Yleensä ottaen myös syöminen on kalliimpaa kuin arkena (HotDog ja juoma Pariisin Disneylandissa maksaa oikeasti 9.60€)
3. Mitä haluatte ensisijaisesti kohteessa nähdä?
- Aikaa on aina rajallisesti ja kommandotyylisestä lomasta ei irtoa lepoa. Huolehtikaa, että jokainen saa oman suosikkinsa mukaan ohjelmaa.
4. Jos hotellin uima-allas on lasten mielestä parempi kuin Disneyland, niin sitten se vaan on!
Ei kommentteja :
Jätä kommenttisi klikkaamalla tästä!