Mikko Hiiren maailma

Iskää on viime aikoina laiskottanut ja loput huoneeseen suunnitelluista projekteista ovat jääneet hiukan hyllylle huilailemaan.

Tehdään kuitenkin pikainen kuvakierros huoneen tämän hetkiseen ilmeeseen.


Mummun tyynyjen takaa sängyn "selkänojan" päältä ovat pehmot löytäneet oman paikkansa.

Yllättävän hyvin ne myös siellä pysyvät tai sanotaan paremminkin, että Leijonakuningas-huoneessa ne olivat sängyllä tai lattialla (eivät säilytyskorissaan) - nyt ne ovat sängyssä tai paikallaan.


Ainon sänky on itse asiassa osittain kierrätettyä. Sänkyosan runko on meidän vanhan jenkkisänkymme toinen puolisko. Tein siihen vain uudet hieman pidemmät jalat tammesta. Rungon päällä on uusi jousipatja ja petari Ikeasta - samoin päiväpeitto.

Helmalakana tuli mummulta ja vaarilta. Se oli tullut uuden sängyn mukana, mutta ei istunut heidän makuunsa.

Selkänoja on jenkkisängyn toinen runkopuolisko. Sen päälle on laitettu petari ja koko paketti on verhoiltu helmalakanalla, jonka päällipintaan mummu ompeli päiväpeiton kangasta.


Selkänojasta tulee vieraspeti tarvittaessa. Vuodevaatteet siihen löytyvät sängyn alta laatikosta, josta kirjoittelin aiemmin (kts. TÄSTÄ)


Yllä mainitussa jutussa kerroin myös lelulaatikosta, joka löytyy Ainon nojatuolin alta.

Itse tuoli ei ole oikeastaan lainkaan tuoli. Se on nimittäin mun vaarini vanhan päästävedettävän sängyn päätyosa.

Alunperin oli ajatus, että siitä tehtäisiin Ainolle sänky. Lopulta päädyimme nykyiseen ratkaisuun, koska sängystä olisi tullut aika kapea, joten mitkään vakiopatjat ym. eivät olisi siihen sopineet.

Mummu teki sängynpeittokankaalla verhoillun istuintyynyn ja huoneen verhokankaasta tehdyt pötkylätyynyt. Selkänojana toimii Kulkukoira. Se on mummun kirpparilöytöjä.


Vahvistin tuolin istuinosan laudoituksen vanerilla. Fiksailin piiloon lakkaukseen tulleita naarmuja, mutta en yrittänytkään tehdä mitään kulmien kulumalle. Sehän on vain ajan patinaa.

Lopuksi käsittelin pinnan kolmeen kertaan laudeöljyllä.

Selkänojan päälle tein prinsessa Ruususen kruunua jäljittelevän lisäosan. AA kaiverrus tulee tietysti huoneen asukin nimistä - Aino Aurora.

Sängyn toinen pääty muuten toimittaa sängynpäädyn virkaa. Se pilkistää vain hiukan ylempänä olevissa kuvissa tyynyjen ja pehmojen takaa.


Vaatesäilytys tapahtuu pääasiassa huoneen perällä olevassa liukuovikaapissa.

Oven takana olevassa puoliskossa on vaatetangot kahdessa tasossa ja niiden yläpuolella hyllyillä samoja säilytyslaatikoita kuin kuvassa.

Tässä näkyvästä puoliskosta löytyy pari väliseinällä jaettua laatikkoa ja pari ulosvedettävää hyllyä. Kangaslaatikot on ruuvattu niihin kiinni eli ovat aina ojennuksessa.


Nojatuolin vieressä tönöttää pieni lipasto. Se on lähinnä täynnä erilaisia leikkijuttuja - huiveja, käsilaukkuja, vanhoja puhelimia jne. eli kaikkea kivaa.

Seinällä kultakehyksissä on valokuva mun mummustani vanhempineen. Kuva on yhdistetty kahdesta valokuvasta ja väritetty niiden päälle. Tarkkaa vuotta kuvalle ei ole mutta jostain 1900-luvun alkupuolelta se on.


Sen yläpuolella on meidän sekä molempien isovanhempien hääkuvat pienemmissä kehyksissä.


Lipaston päällä on pieni pahvinen leikkileittiö. Ostin sen aikanaan Helsingistä Tigersistä tuliaisiksi muutamalla eurolla.

Viime jouluna Aino sai hehkeän punaisen kelloradio-iPod-telakan joululahjaksi ja äiskän lähes käyttämätön iPod pääsi luukuttamaan BoomKahia.


Keittiöleikki piti aiemmin paikkaa yläkerran aulassa, mutta nyt sille löytyi parempi paikka.


Työpöytänä Ainolla on vanha kirjoituslipasto. Se kuului aikanaan mun tädilleni Ainolle, joka nukkui pois jo ennen syntymääni.

Lipasto oli maalattu jossain vaiheessa valkoiseksi, mutta ennen tätä uusiokäyttöä se putsattiin puupinnalle ja vahattiin konjakinvärisellä puuvahalla.

Jakkaran muodonmuutoksesta löydät lisää TÄSTÄ.


Katsotaan viekö kevät projektit pihamaalle ennen kuin ehdin jatkamaan tässä huoneessa, mutta asiaan palataan vielä ;-).