Mikko Hiiren maailma

Alkuperäisteos Walt Disney An American Original julkaistiin vuonna 1976 - kymmenen vuotta Disneyn kuoleman jälkeen.

Kirjahyllyssäni oleva on toinen suomenkielinen painos vuodelta 2001. Suomennoksen on tehnyt Henry Tanner.

Helsinki Media julkaisi toisen painoksen juhlistamaan Walt Disneyn syntymän 100-vuotisjuhlaa.


Kirja on melkein 400 sivua tiukkaa asiaa. Mustavalkoisia kuvia on niputettuna kahteen osioon. Kuvia on melko vähän ja suurin osa niistä on tuttuja ja moneen kertaan julkaistuja.

Kirja on alkunäytöksen jälkeen jaettu viiteen jaksoon Walt Disneyn elämässä:

I     Keskilännen vuodet 1901-1923
II   Piirroselokuvien tuottaja 1923-1934
III  Kohti uutta taidemuotoa 1934-1945
IV  Horisontin tuolle puolen 1945-1961
V   Kurottautuminen tulevaisuuteen 1961-1966

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee siis Waltin lapsuutta, nuoruutta ja aivan uran alkuvaihetta. Tämä on hyvin merkityksellinen jakso hänen elämässään, sillä vaativa - joidenkin mielestäni liian ankara - isä, huumorintajuinen äiti, vaikeudet uran alussa jne. antoivat hänelle eväät menestykseen.

Tämä on myös jakso, josta Walt ammensi aiheita ja asioita oikeastaan koko uransa.

Piirroselokuvien tuottaja -jakso alkaa Waltin muutosta Hollywoodin ja uuteen alkuun. Menestyksen maistaminen ja sen karvaan puolen kokeminen Oswald-jäniksen muodossa ja sen jälkeen uusi nousu Mikki Hiiren muodossa.

Tähän vaiheeseen liittyi paljon uuden tekniikan kehittämistä ja animaation arvostuksen nostamista vilkkaan lyhytelokuvien tuottamisen kautta. Siitä seuraava askel olikin selvä Kohti uutta taidemuotoa -jakso.

Tällä tarkoitetaan tietenkin pitkien piirroselokuvien tulemista mukaan Lumikin myötä. Waltin luontainen uteliaisuus ja halu parantaa leimaa tietenkin tätäkin jaksoa. Melkein uhkarohkeat kokeilut kuten Fantasia ja kaiken peliin laittaminen, jotta yleisö saisi vielä enemmän.

Horisontin tuolle puolen tarkoittaa oikeastaan kolmeakin eri asiaa. Ensinnäkin näytelmäelokuvien tuleminen tuotanto-ohjelmaan. Tähän oli syynä sodan jälkeisen Euroopan rajoitukset vanhalla mantereella tehtyjen voittojen tilittämisessä Amerikkaan. Piirroselokuvien tuottaminen kahdella eri mantereella olisi ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa tuohon aikaan, joten Disney päätti käyttää Englannin elokuvaosaamista ja kuvata näytelmäelokuvia siellä.

Toinen ja kolmas asia liittyvät enemmän ja vähemmän toisiinsa: televisio ja Disneyland. Voi ehdottomasti sanoa, että ilman televisiota ei olisi tullut Disneylandia, mutta voi olla, että sama olisi pätenyt toisinkinpäin. Olisiko Disney siirtynyt televisioon, jos ei olisi tarvinnut sen mainos- ja rahoitusarvoa Disneylandin toteuttamiseen? Ehkä. Monet tuon ajan elokuvatuottajat olivat kuitenkin ensi sijaisesti televisiota vastaan.


Kurottautuminen tulevaisuuteen-jakso ei suinkaan tarkoita pelkästään New Yorkin Maailmannäyttelyä ja Disney Worldin suunnittelua. Itse asiassa nuo olivat vain välttämättömiä pahoja, jotta Walt pystyisi toteuttamaan haaveensa ja suunnitelmansa oikeasta E.P.C.O.T.:ista.

Experimental Prototype City Of Tomorrow - ikuinen optimisti, haaveilija ja visiönääri haki visioissaan ratkaisua yhteiskunnan ja yhteisöjen ongelmiin eräänlaista tulevaisuuden utopiaa. Tämä visio on taas ajankohtainen Tomorrowlan-elokuvan ensi-illan kynnyksellä.

Valitettavasti Walt ei ehtinyt toteuttaa tätä visiotaan. Jälkeen jääneiden suunnitelmat ja toteutus ovat toki huimia nekin, mutta ehkä Walt olisi mennyt vielä paljon pidemmälle.


Varsinkin Disneyn historiaa tuntemattomille kirja voi olla aika raskasta luettavaa, sillä se vilisee nimiä ja paikkoja. Kokonaiskuvan hahmottaminen ei välttämättä synny ensimmäisellä lukemiskerralla.

Tätä kyseistä elämänkertaa on syytetty siloittelusta. Lukemalla useita eri kirjoja Disneyn elämästä saa erilaisia versioita eri vaiheista. Täytyy muistaa, että elämänkerrat perustuvat aina eri ihmisten näkemyksiin ja muistoihin asioista. Ihmisen mieli on siitä erikoinen, että aika kuultaa muistot ja asiat aluperinkin koetaan eri tavalla.

Tämä kirja luo kumminkin hyvän ja ehjän kokonaisuuden Walt Disneyn elämästä.